Työhuoneesta kuuluu askelia.. Villasukkien suhinasta ei ole epäilystäkään, pappa on taas liikkeellä. Hän haahuilee täällä säännöllisesti, juo kahvia ja lukee lehdet. Toinen hänen mielihuoneistaan on vinttiin rakennettu kukkahuone ja sieltä hänet löytääkin useimmiten kesäaikaan sekoittelemasta omia pöperöitään.. Pappa on hieman hajamielinen ja ilkikurinen, mutta kyllä hän vielä velhouksia osaa... Papan huone eli kirjasto/työhuone on vielä tyhjänä, vaikkakin olen jo jotain sinne valmistellut.
Pappa on siis talon ainoa poismennyt jäsen.. tai melkein poismennyt. Hänet on myös valmistettu rautalangasta ja massasta. Hiukset ja parta ovat villalankakuitua, topsia. Kädet on muotoiltu niin että niissä pysyisi pieniä tavaroita. Omaa makuuhuonetta hänellä ei varsinaisesti ole, kuten kaikilla muilla perheenjäsenillä, koska ei hän semmoisella mitään tekisikkään.
Täällä kertoillaan mielikuvituksellisen nukkekodin ja sen persoonallisten asukkaiden elämästä. Unohdettu talo on jäänne jostain ajasta ennen nykyistä maailmaa, rapistuva kartano entisajan ja nykyisyyden välimaastosta... Käytännössä tämä kuvaus tarkoittaa itse rakenneltuja esineitä, tavaroita, nukkeja ym hömppää!
keskiviikko 31. elokuuta 2011
tiistai 30. elokuuta 2011
Mummujen askareita
Löysin kaupasta tosi pieniä nappeja! Oli minulla tällaisia jo varastossa, mutta tilpehööriä ei ole koskaan liikaa. Tällaiset kuuluvat ehdottomasti ompeluboksiin lankarullien seuraksi. Rullat on valmistettu vanupuikon varsista, sekä ohuesta rihmasta liimaamalla.
Mummu järjesteleekin jo innoissaan omelutarvikkeitaan... Ompelukonekkin näyttää löytäneen paikkansa. Tänne pitäisi vielä saada kasa kaavoja, silitysrauta sekä sovitusnukke. Ajattelin myös lisätä huoneen tarpeistoon erilaisia maaleja, liimaa sekä paperitarvikkeita muuta askartelua varten.
Hyllyllä näkyvä neulatyyny on valmistettu huovuttamalla. Sen pohjana on vanha neppari ja neuloina pieniä nuppineuloja. Maalasin neulojen päät erivärisiksi.
Mummu järjesteleekin jo innoissaan omelutarvikkeitaan... Ompelukonekkin näyttää löytäneen paikkansa. Tänne pitäisi vielä saada kasa kaavoja, silitysrauta sekä sovitusnukke. Ajattelin myös lisätä huoneen tarpeistoon erilaisia maaleja, liimaa sekä paperitarvikkeita muuta askartelua varten.
Hyllyllä näkyvä neulatyyny on valmistettu huovuttamalla. Sen pohjana on vanha neppari ja neuloina pieniä nuppineuloja. Maalasin neulojen päät erivärisiksi.
lauantai 27. elokuuta 2011
Mummu
Myrna mummun reviiriin kuuluu yhteisen keittiön lisäksi ompeluhuone, missä hän valmistaa lähes kaikki talon tekstiilit itse. Tämä huone oli ennen mummun ja papan yhteinen makuuhuone, mutta papan siirryttyä pois elävien kirjoista mummu päätti muuttaa huoneen ompeluhuoneeksi ja siirsi petinsä entiseen vaatehuoneeseen. Tässä kuva tyhjänä.
Ompeluhuone itsessään on hyvinkin keskeneräinen... Kaikenlaisia pieniä tavaroita on tullut jo askarreltua ja hankittua, kuten ompelukone, sakset, kangaspakkoja, strasseja, lankakeriä, neulatyyny yms. Tässä pari kuvaa langoista sekä vesiväreistä. Nämä luultavasti päätyvät tuonne hyllylle.
perjantai 26. elokuuta 2011
Auroran huone
Hän Rakastaa syksyä, puista rapisevia lehtiä, kypsiä marjoja ja kirpeitä pakkasaamuja. Niinpä hänen huoneensakin muistuttaa rakasta vuodenaikaa (ja toisinaan kaaosta). Keräilyviehtymys tuntuu olevan hänen suuria paheitaan, samoin kuin nuoruusiän dementia siivouspäivinä...
Tosin tässävaiheessa hamstrausinto ei vielä näy näissä kuvissa, koska puolet tavaroista on vielä purkamatta paikalleen laatikoista. Joitain kauniita esineitä kuvasin erikseen. Tämän lasikalan löysin torilta, muista esineistä pistän postausta myöhemmin!
Tähän huoneeseen olen valmistanut kaikki huonekalut itse. Mielenkiintoisin lienee hänen persoonallinen prinsessasänkynsä. Tähän olisi tarkoitus joskus laittaa sellaiset pienet koristevalot, tai ainakin yksi valo suurimpaan kukkaseen. Sängyn päällä olevat tyynyt ja virkattu peitto ovat ystäväni käsialaa.
Suurpiirteinen ja toimelias eläjä onkin hyvä vastapaino talon toisessa päädyssä asustavalle pikkutarkalle ja pippuriselle mummulle...
Tosin tässävaiheessa hamstrausinto ei vielä näy näissä kuvissa, koska puolet tavaroista on vielä purkamatta paikalleen laatikoista. Joitain kauniita esineitä kuvasin erikseen. Tämän lasikalan löysin torilta, muista esineistä pistän postausta myöhemmin!
Tähän huoneeseen olen valmistanut kaikki huonekalut itse. Mielenkiintoisin lienee hänen persoonallinen prinsessasänkynsä. Tähän olisi tarkoitus joskus laittaa sellaiset pienet koristevalot, tai ainakin yksi valo suurimpaan kukkaseen. Sängyn päällä olevat tyynyt ja virkattu peitto ovat ystäväni käsialaa.
Suurpiirteinen ja toimelias eläjä onkin hyvä vastapaino talon toisessa päädyssä asustavalle pikkutarkalle ja pippuriselle mummulle...
keskiviikko 24. elokuuta 2011
Ettei tuu yksinäisyys..
Toisen nuken valmistin kokonaan itse käyttäen perinteistä rautalankaa ja cernit-massaa. Keskivartalon pehmustin villalla ja hiukset valmistin puretusta villalangasta. Valmistan nukeista sellaisia, että ne pysyvät helposti pystyssä ilman lisätukia. Tästä syystä lähes kaikilla on leveähköt lättäjalat! Vaatetuksesta sai luvan käydä kauan sitten hylätyt nukenvaatteet. Tosin kaulaliina on suhteellisen uusi, viimevuodenpuolella saatu.
Aurorasta tulikin tällainen keskivertoa suurempi ja aina iloinen punatukka!
Asukkaat ja niiden huoneet alkoivat rakennusvaiheessa jo muistuttaa toisiansa yllättävän paljon, ja koko talosta tuntuukin kehkeytyvän värikäs tilkkutäkki! Auroran huone valmistui seuraavana, tosin suurin osa hänen henkilökohtaisista romuista ei ole vielä edes paikallaan. Tässä kuva lähes tyhjänä.
Aurorasta tulikin tällainen keskivertoa suurempi ja aina iloinen punatukka!
Asukkaat ja niiden huoneet alkoivat rakennusvaiheessa jo muistuttaa toisiansa yllättävän paljon, ja koko talosta tuntuukin kehkeytyvän värikäs tilkkutäkki! Auroran huone valmistui seuraavana, tosin suurin osa hänen henkilökohtaisista romuista ei ole vielä edes paikallaan. Tässä kuva lähes tyhjänä.
tiistai 23. elokuuta 2011
Ensimmäinen asukas
Alussa ajatus nukkejen hankkimisesta taloon tuntui jotenkin oudolta. En tiedä miksi. Taloa toki on mukava valmistella, mutta nuket ovat jotenkin... pelottavia, tai ainakaan itse en löytänyt tyyliin sopivia nukkeja mistään. Niinpä päätin kokeilla valmistaa sellaisen itse.
Amalynin runkona toimii kirppikseltä löytynyt minibarbie. Tosin sen alkuperäiset jalat olivat kilometrin pituiset, joten niitä hieman sahailtiin... Uudet jalat ja pää valmistuivat massasta. Silmät ja suun maalasin ohuella pensselillä, ja päälle lisäsin kiiltävää kynsilakkaa elävöittämään ilmettä. Kasvojen muokkaus olikin hankalaa, eikä hän ole mikään muotovalio, mutta ihan hyvä ensimmäiseksi. Hiukset ovat merinovillaa ja silkkikuitua.
Ja tässä vielä "nuoruuskuva". Aiemmin otettu, ennen uusia vaatteita. Vaatteet ovatkin yksi suuri pulma. Niiden valmistaminen ei tunnu onnistuvan, ja mietinkin siihen jotain nopeampaa ratkaisua... valmisvaatteet? Mistä niitä saa sopivina?
Amalynin runkona toimii kirppikseltä löytynyt minibarbie. Tosin sen alkuperäiset jalat olivat kilometrin pituiset, joten niitä hieman sahailtiin... Uudet jalat ja pää valmistuivat massasta. Silmät ja suun maalasin ohuella pensselillä, ja päälle lisäsin kiiltävää kynsilakkaa elävöittämään ilmettä. Kasvojen muokkaus olikin hankalaa, eikä hän ole mikään muotovalio, mutta ihan hyvä ensimmäiseksi. Hiukset ovat merinovillaa ja silkkikuitua.
Ja tässä vielä "nuoruuskuva". Aiemmin otettu, ennen uusia vaatteita. Vaatteet ovatkin yksi suuri pulma. Niiden valmistaminen ei tunnu onnistuvan, ja mietinkin siihen jotain nopeampaa ratkaisua... valmisvaatteet? Mistä niitä saa sopivina?
maanantai 22. elokuuta 2011
Huomenta....
Aamu valkenee unohdettuun metsään. Rapistuva kartano viipyilee vielä sumuverhon sisällä kuin torkkuen. Se on kuin haipuva muisto menneestä ja kuitenkun niin täynnä uutta elämää.
Keittiössä vallitsee vielä hiljaisuus ja yrttien vieno tuoksu leijailee aamun hämärässä..
Tänne talon asukkaat hiipivät yksitellen aamukahville jokapäivä ennen auringon ensisäteitä.
Seesteinen tunnelma rikkoutuu kuivien puiden kalahtaessa puulattiaa vasten. Pian uunissa rätiseekin jo valkea ja aamukahvin porina tervehtii iloisesti talon ensimmäistä asukasta.
Hän on Amalyn, talon ensimmäinen asukas...
sunnuntai 21. elokuuta 2011
Romujen kierrätystä
Sain pahan pistoksen. Oli saatava nukkekoti ja sinne kaikki tavarat ja asukkaat heti! Tosin huomasin heti alkumetreillä, ettei se olekkaan ihan niin nopeasti valmis kun haluaisi.. Taisi aloitettua ikuisuusprojekti. Tässä tapauksessa eivät valmiit nukkekodit tulleet kysymykseenkään ja halusin käyttää rakentamiseen mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Minun kohdallani se merkitsi sitä, että etsin varastosta vanhan kirjahyllyn ja väänsin siitä mieheni avustuksella talonrungon. Huoneet ovat kapeita ja pieniä, mutta tuntuu niissäkin olevan paljon hommaa, että ne saa riittävän täyteen tavaraa. Ensimmäisenä valmistui keittiö. (Talo ei siis vielä ole edes ulkopuolelta valmis, mutta halusin jo sisustaa...) Uunin valmistin itse puusta, pahvista ja korunosista ym roinasta ja maalailin akryyliväreillä. Hienointa mielestäni tässä on se, että uuninluukut aukeavat ja sisälle saa piilotettua led-tuikun tuleksi! Vielä tässä on maalailtavaa ja pientä fiksausta...
Keittiön kaapisto on valmistettu kirppikseltä löytyneistä sikarilaatikoista, pahvilaatikosta, bambutikuista, ja puusta. Taustaseinän somisteena on ruskeata kuviopaperia ja vetiminä vanhoja vastuksia.
Laatikoista löytyy jo tavaraa: makeisia, leivinpaperia yms. Makeiset on ystäväni valmistamia.
Laitan sisustetusta keittiöstä lisää kuvia kunhan saan aikaiseksi niitä ottaa!
Keittiön kaapisto on valmistettu kirppikseltä löytyneistä sikarilaatikoista, pahvilaatikosta, bambutikuista, ja puusta. Taustaseinän somisteena on ruskeata kuviopaperia ja vetiminä vanhoja vastuksia.
Laatikoista löytyy jo tavaraa: makeisia, leivinpaperia yms. Makeiset on ystäväni valmistamia.
Laitan sisustetusta keittiöstä lisää kuvia kunhan saan aikaiseksi niitä ottaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)